Lainsuoja Oy on aloittanut ilmaisen kamppanjan päämiesten luottotappioiden minimoimiseksi. Nykyisten perintätoimistojen ongelmana on se, että perintä keskeytetään, jos velallinen riitauttaa perinnän. Lainsuoja Oy:n tarjoamassa palvelussa palvelu sisältää lainvoimaisen tuomion saamisen ja saatavan ulosoton ulosottomiehellä. Lainvoimainen tuomio voi edellyttää yksipuolisen tuomion tiedoksiantoa haastemiestiedoksiantona, jos velka on vaarassa vanhentua (vanhenemisaika on 3 vuotta laskun tiedoksiantamisesta velalliselle). Haastemiestiedoksiannon hinta on 60 euroa per velallinen ja yritysvelallisten osalta tiedoksianto tulee tehdä yrityksen hallituksen kullekin varsinaiselle jäsenelle erikseen. HUOM! Jos velallisena on kuolinpesä, niin emme suosittele velan perimistä tuomioistuintietä. Verottajalle menevä perukirja ja sen osakasluettelo on salainen, joten juridisesti asianmukainen tuomion tiedoksianto kullekin osakkaalle erikseen on käytännössä mahdotonta ja kustannukset tiedoksiannossa voivat nousta suhteettoman korkeiksi velan pääomaan verrattuna (haastemiestieoksiannon hinta on 60 euroa per tiedoksiannettava velallinen tai kuolinpesissä per kuolinpesän osakas). Tarjous edellyttää, että päämies siirtää siirtokirjalla Lainsuoja Oy:lle oikeuden asianajokulun velkomiseksi velalliselta. Jos vanhenemisriskiä ei ole olemassa, niin päämieheltä veloitetaan ainoastaan tuomioistuimen prosessimaksu 65 euroa, joka on asianosaispäämiehen omalla kuluriskillä, koska prosessimaksua ei voi velkoa velalliselta asianajokuluvaatimuksen yhteydessä. Tarjouksemme on voimassa ainoastaan 3.2. - 31.12.2020 välisenä aikana. Laskun tiedoksiannon on täytynyt tapahtua viimeistään 2 vuotta 6 kuukautta ennen Lainsuoja Oy:n kanssa solmittavan toimeksiantosopimuksen allekirjoittamista.

Lue lisää »

Raksystemsin vuonna 2009 laatiman tutkimuksen "Selvitys asuntokauppoihin liittyvistä käytännöistä pohjoismaissa" mukaan Raksystems on olettanut jonkinlaisen aistinvaraisen kuntotutkimuksen tai rakenteiden tarkempaa analyysia ja mikrobinäytteitä sisältävän kuntotarkastuksen käyttämistä asuntokaupan yhteydessä n. 50 prosentissa kaupoista, mutta mahdollisesti jopa 80 prosentissa kaupoista (alajakson 5.2 toinen kpl). Noin prosentti asunto- ja kiinteistökaupoista etenee laatuvirheriidaksi tuomioistuimeen tai kuluttajariitalautakuntaan.

Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan kirjasto Calonia keräsi vielä vuoteen 2015 saakka hovioikeustapauksia mm. asunto- ja kiinteistökauppariidoista. Varatuomari Markku Litola on Aalto-yliopistossa tekemäänsä väitöskirjatutkimusta varten kerännyt Calonia kirjaston hovioikeusratkaisuista satunnaisotannalla n. 120 tuomion kokoelman. Tämän satunnaisotannan perusteella noin puolet tuomioistuimiin päätyvistä riidoista koskee erityisesti rakennusten perustusten virheitä. Vaikka pohjatutkimuksia on vaadittu jo vuonna 1976 voimaantulleessa ja nyt kumotussa Pohjatutkimuksesta annetussa rakennusmääräyksessa, so. RakMK B3 (1975), niin esimerkiksi Helsingin kaupungin sähköisessä rakennusvalvonta-asiakirja-arkistossa Arskassa pohjatutkimusasiakirjoja alkaa löytymään vasta 1980-luvulla rakennetuista pien-, rivi- ja kerrostaloista. Kun otetaan huomioon jälkikäteisen paaluttamisen kustannukset, jotka voivat olla jopa kolminkertaiset rakennuksen arvoon verrattuna, ja maaperätutkimuksen keskimääräiset hinnat 1000-2000 euroa, niin olisi suositeltavaa, että pientalokaupassa ostaja ja myyjä sopisivat kiinteistökaupan esisopimuksessa maaperätutkimuksen tekemisestä tilanteessa, jossa maaperätutkimusta ei ole saatavilla rakennusvalvonnasta.

Suomessa asuntokaupan yhteydessä tehtävää kuntotarkastusta ei ole lain tai asetuksen tasolla säännelty. Tanskassa kuntotarkastus on asuntokaupan yhteydessä pakollinen. Suomessa kuntotarkastuksen suorittajien pätevyysvaatimukset on määritelty rakennusterveysasiantuntijan ja sisäilma-asiantuntijan osalta. Kuntotarkastukselle on annettu Kuntotarkastuksen suoritusohje" KH-kortissa KH 90-00394. Suoritusohjeen mukainen kuntotarkastus on pääosin aistinvarainen, mutta sisältää myös rakenneavauksia sekä rakenneosien suhteellisen kosteuden mittauksia rakenteeseen poratuista mittauspisteistä, joiden lukumäärän riittävyyden kuntotarkastuksen suorittaja saa itse päättää. Mitään maaperätutkimuksia ei edellytetä, vaan perustusten kantavuus selvitetään lähinnä perustusten epätasaisen vajoamisen aiheuttamien sokkelin tai kantavien seinien halkeamien perusteella. Vaikka anturaperustus vajoaisi maaperään tasaisesti, eikä aiheuttaisi sokkeliin halkeamia, niin vajoaminen on mahdollista todeta sokkelin päälle rakennetun lattiapintatason korkeusasemasta ympäröivään maanpintatasoon verrattuna.

Lue lisää »